Mitä on shibari sidonta?
Shibari on perinteinen japanilainen köysitaidetta edustava sidontamuoto, joka yhdistää kauneuden, kehon ja mielen syvällisen vuorovaikutuksen. Vaikka alun perin shibaria käytettiin Japanissa väkivallan välineenä yhtenä kidutusmuotona ja sen jälkeen eroottisissa elokuvissa, siitä on aikojen saatossa kehittynyt ainutlaatuinen taiteen muoto, joka korostaa esteettisyyttä ja emotionaalista yhteyttä.
Shibarissa köysi ei ole pelkkä sidontaväline, vaan se muodostaa harmonisen kokonaisuuden kehon kanssa, luoden visuaalisen ja tunnepitoisen yhteyden. Köysi toimii siltana sidottavan ja sitojan välillä joko fyysisen köyden tai kosketuksen kautta. Se kutsuu molemmat osapuolet pysähtymään läsnäoloon ja sukeltamaan tietoisuutta avaavaan kokemukseen, jossa aika pysähtyy. Shibari perustuu vahvasti turvallisuuteen ja kehon rajojen kunnioittamiseen avaten uudenlaisen portin syvälle oman olemisen ymmärrykseen. Tämä vuorovaikutus tarjoaa sekä sidottavalle että sitojalle ainutlaatuisen tilan kohtaamiselle ja sisäiselle läsnäololle.
Tässä haastattelussa sukellamme shibarin maailmaan yhdessä Merja Kallungin kanssa, joka vie meidät köysitaiteen taianomaiseen ja eheyttävään kokemukseen. Minkälaisena kehokokemuksena shibari ilmenee? Miltä sidonta tuntuu? Näihin ja muihin mielenkiintoisiin kysymyksiin saamme vastauksia sidonnan ammattilaiselta tässä artikkelissa.
Mitä shibari tarkoittaa?
Shibari tarkoittaa kaunista sitomista ja perustuu perinteisiin kinbaku- ja nawa-sidontatekniikoihin.
- Kinbaku (“tiukka sitominen”) viittaa sensuellimpaan ja intensiivisempään kiinnittämisen tyyliin, jossa korostetaan sekä visuaalista kauneutta että fyysistä ja emotionaalista vuorovaikutusta.
- Nawa (“köysi” tai “sidonta”) on historiallinen termi, jota on käytetty kuvaamaan köyden käyttöä monenlaisissa yhteyksissä, kuten esineiden sitomiseen, kantamiseen, rakennusten rakenteisiin (esim. kattojen kiinnittämiseen) ja myös kehon sitomiseen.
“Nawa” on yleisnimitys, kun taas esimerkiksi “kinbaku” ja “shibari” viittaavat enemmän sidonnan tyyleihin tai taidemuotoihin.
Länsimaissa shibari sidonta alkoi yleistyä 2000-luvun alussa ja on kehittynyt tavaksi kokea läsnäoloa, luottamusta ja esteettistä kauneutta sidonnan kautta. Tästä japanilaisesta perinteestä on omaksuttu vain osa alkuperäisistä tekniikoista, mikä kertoo kulttuurillisista eroista. Shibari tunnetaan yleisesti arvostettuna köysitaidemuotona, joka tarjoaa kehollisen ja turvallisen vuorovaikutuksen kokemuksen ilmentäen ihmisen yksilöllistä tapaa nähdä ja ilmaista itseään.
Merja Kallunki korostaa, että sidonta syventää kehokokemusta ja vahvistaa yhteyttä omiin aistimuksiin. Aito yhteys toiseen voi syntyä vasta silloin, kun on ensin yhteydessä itseensä. Sidonta toimii kehon ja mielen harjoituksena, joka lisää itsetuntemusta, vahvistaa luottamusta ja tukee kykyä olla aidosti läsnä. Näin se luo turvallisen tilan kohdata sekä itsensä että toisen avoimesti ja rehellisesti.
Shibari ja eroottinen sidonta – mitä eroa niillä on?
Shibari ja eroottinen sidonta eroavat toisistaan ensisijaisesti niiden tarkoituksessa ja monikerroksellisessa merkityksessä. Shibari on köysitaiteen muoto, jossa painotetaan esteettisyyttä, meditatiivisuutta, emotionaalista yhteyttä ja turvallisuutta. Se on kokonaisvaltainen taidemuoto, jossa köysi ja keho muodostavat harmonisen, vahvasti visuaalisen ja syvällisen kokemuksen. Vaikka shibari voi sisältää seksuaalisia ulottuvuuksia ja tuottaa eroottista nautintoa, sen ydin ei liity välttämättä seksuaalisuuteen. Se perustuu vahvasti luottamukseen, läsnäoloon ja kehollisiin aistimuksiin.
- Shibari on laajempi, taiteellinen ja meditatiivinen kokemus, jossa turvallisuus, esteettisyys ja vuorovaikutus ovat keskeisiä.
- Eroottinen sidonta on osa BDSM-kulttuuria, jossa sidontaa käytetään vallan ja kiihottumisen välineenä intensiivisempänä ja seksuaalisten roolileikkien yhteydessä.
Shibarin kautta voi kuitenkin löytää kiinnostuksen eroottiseen sidontaan, jota voi harrastaa yhdessä kumppanin kanssa intiimissä yhteydessä, erityisesti jos on kiinnostunut sub–dom-asetelmasta. Myös shibari-sidontaa tehdään usein roolien kautta, joissa sub- ja dom-dynamiikat nousevat esiin. Yleensä sub-roolissa on nainen, mutta roolien vaihto on mahdollista ja myös tilannesidonnaista. BDSM-sidonta perustuu valta-asetelmiin ja kiihotukseen, kun taas shibari painottuu enemmän visuaaliseen ja esteettiseen sidontaan, jossa sitojan oma kädenjälki näkyy selkeämmin.
Makuuhuonesidonnassa käytetään usein hoktai-sidontatekniikkaa, joka vaatii sitojalta tarkkaa osaamista ja ymmärrystä turvallisista sidontatavoista, jotta sidonta on turvallista ja miellyttävää. Turvallisuus on erityisen tärkeää, koska tämän tyyppisessä sidonnassa voi olla riski jopa sydämen pysähtymiseen, jos sitä ei ole tehty oikein. Hoktai-sidonnassa yläkeho liitetään alakehoon takakautta. Turvallisin vaihtoehto on rintakehän harness-tyyppinen sidonta, jonka kautta ylävartalo yhdistetään alavartaloon.
Yleisesti ottaen sidontataidon ja -turvallisuuden kannalta on eduksi, että sitoja on itse kokenut sidottavana olemista, sillä oma kokemus syventää tuntumaa köysiin ja eri sidontatyyppeihin. Suomessa monet sitojat tarjoavat shibari-sidontaa, mutta kaikki eivät keskity vahvasti roolitettuun sidontaan tai sub–dom-dynamiikkoihin.
Shibari-köysien materiaalit – luonnollisuus ja turvallisuus etusijalla
Köysien materiaalivalinnalla on keskeinen merkitys sekä sidontatuntemuksen että turvallisuuden kannalta. Hamppu- ja juuttiköydet ovat materiaaleiltaan luonnollisia ja kestäviä. Luonnonmateriaalista valmistetut köydet tarjoavat miellyttävän, hieman karhean pinnan, joka auttaa köyttä pysymään tiukasti paikoillaan ilman liukumista. Lisäksi luonnonkuituköysien ulkonäkö tukee sidonnan esteettisyyttä ja tuo tunnetasolle herkkää, mutta vahvaa kosketusta.
Joissain tapauksissa käytetään puuvillaköysiä, jotka ovat pehmeämpiä ja hellävaraisempia iholle. Ne voivat sopia erityisesti aloittelijoille tai herkälle iholle, mutta eivät aina tarjoa yhtä hyvää kitkaa kuin hamppu tai juutti. Näitä käytetään yleensä eroottisessa sidonnassa.
Synteettiset köydet, kuten nylon ja polyesteri, soveltuvat parhaiten roikotuksiin (bambu)rakenteiden kiinnittämiseen. Keinokuituiset köydet ovat kaikista vahvimpia ja kestävät suuria painoja. Synteettisiä köysiä ei suositella shibarissa suoraan ihokosketukseen, ellei ole kastumisriskiä. Synteettinen köysi on ainoa materiaali, jonka saa avattua myös köyden kastuessa. Nostoissa ja roikotuksissa köysien on kestettävä paljon painoa ja niitä tulee tehdä vain kokeneen ammattilaisen toimesta.
Köyttä valittaessa on tärkeää huomioida myös köyden paksuus ja pituus, jotka vaikuttavat sidonnan tyyliin ja käyttömukavuuteen. Perinteisesti shibarissa suositaan maksimissaan noin 6–7 mm paksua köyttä, joka on kevyen, mutta lujan tuntuinen ja helppo käsitellä.
Perinteisesti shibarissa käytetään luonnonkuituisia köysiä, joista yleisimmät ovat hamppu- ja juuttiköydet. Ne ovat suosittuja, sillä niissä yhdistyy esteettisyys, turvallisuus ja tuntoaistin herkkyys.
Shibari-sidonta kokemukset Suomessa
Suomessa shibari-sidonnan harrastajakunta kasvaa. Erilaiset sidontakurssit tarjoavat kokemuksia meditatiivisesta rauhasta ja yhteisöllisyydestä. Monet osallistujat kertovat, että sidonnan aikana mieli tyhjenee, ajatus hidastuu ja arjen kuormitukset unohtuvat kokonaan. Erityisesti naiset näkevät itsensä erilaisena sidontakokemuksen jälkeen ja he arvostavat itseään eri tavalla, sillä kehonkuva on vahvistunut. Erityisesti valokuvat vahvistavat tätä tunnetta ja shibari-sidontoja kuvataankin usein sen esteettisyyden vuoksi.
Kokemuksissa korostuu vahvasti myös turvallisuuden tunne. Sidonta ei ole pelkkää fyysistä sitomista, vaan se nivoutuu kokonaisuudeksi, jossa keho ja mieli kokevat emotionaalista tukea. Useat harrastajat kuvaavat, että shibari-sidonnassa tapahtuu intensiivinen kehollinen ja henkinen yhteys, joka tuo tunteen tuesta ja hyväksynnästä niin sitojalle kuin sidottavalle.
Shibari-sidonta ja sen turvallisuus
Turvallisuus perustuu selkeään kommunikaatioon rajojen ja kehotuntemusten kuuntelusta. Sidonnassa on hyvä olla varotoimenpiteenä sakset, joilla voi tarvittaessa katkaista köyden nopeasti. Kehon paino ja köyden tiukkeneminen vaikuttavat verenkiertoon ja hermoihin, siksi sitojan täytyy tietää mitä tekee. Sidottavan täytyy kuunnella kehoaan ja osata tunnistaa omat tuntemukset ja rajat. Taukoja on hyvä pitää ja sidottavaa täytyy tarkkailla koko ajan.
Koulutuksissa korostetaan myös sidonnan opettelua vähitellen. Perusteiden hallinta on tärkeää ennen edistyneempiin nostoihin tai monimutkaisiin sidontakuvioihin siirtymistä ja kokeneen sitojan opissa onkin suositeltavaa käydä. Yhteisöt ja kurssit, kuten Merja Kallungin järjestämät työpajat, tarjoavat luotettavan ja kannustavan ympäristön myös shibarin oppimiseen ja kokemiseen aidon yhteisön keskellä.
Asiantuntijahaastattelussa shibarin taitaja Merja Kallunki
Kehoyhteys on Merja Kallungin työskentelyn ytimessä ja hän lähestyy shibaria ennen kaikkea syvän kehokokemuksen näkökulmasta. Haastattelussamme Merja avaa tätä ainutlaatuista maailmaa, jossa sidonnan kautta voi kokea syvällistä yhteyttä omaan kehoon. Hänen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa tuovat esiin, miten shibari voi olla voimakas itseilmaisun, luottamuksen ja yhteyden väline. Shibari on näin paljon enemmän kuin vain sidontatekniikka; se on kokonaisvaltainen kehon ja mielen kokemus.
Miten löysit shibarin?
Löysin shibarin BDSM:n kautta, jota kumppanini harrasti ja innostuin siitä itsekin. Osallistuin kerran festareille, jossa pääsi kokeilemaan sidontaa ja rakastuin siihen heti. Aloin pohtia, voisiko shibarin yhdistää hengitystyöskentelyyn, joka kuuluu työpajavalikoimaani.
Miltä sinusta tuntuu olla sidottavana ja sitojana?
Sidottavana olemisessa on vahvasti irtipäästämisen ja antautumisen tunne. Se tarjoaa mahdollisuuden olla hetken ajan ilman tarvetta kontrolloida mitään. Koska elämässäni on usein voimakas tarve hallita asioita, on siitä irti päästäminen vaikeaa, mutta vapauttavaa. Ilman kontrollista luopumista ei voi todella elää tässä hetkessä. Sama teema toistuu sekä sidottuna olemisessa, että elämässä yleisesti.
Sitojana toimiminen taas liittyy kontrolliin, mutta eri näkökulmasta. Siinä ollaan se, joka kannattelee toista ja luo turvalliset puitteet kokemukselle. Se voi tarjota kokemuksen terveestä kontrollista, mutta siihen liittyy myös riski. Jos sitoja ei ole tietoinen omista tunteistaan ja aikomuksistaan, sidontaan voi kätkeytyä epätervettä vallankäyttöä. Siksi on tärkeää pohtia, mikä oma intentio on. Nautinko sidonnasta, köysistä, lopputuloksesta tai vaikka valokuvauksesta? Nautinto ei ole väärin, mutta tietoisuus omista motiiveista suojaa vääriltä valinnoilta. Myös riskien ottaminen voi lisääntyä, jos itsetuntemus puuttuu. On hyvä muistaa, että sidottava ei voi koskaan sanoa sitojalle, että kaikki on ok. Rajat täytyy määrittää ja ne on otettava aina vakavasti.
Pidän molemmista rooleista ja kaiken kaikkiaan olen ollut enemmän sidottavana. Nykyään olen kuitenkin tehnyt enemmän sidontoja.
Millaisia sidontoja teet?
Teen monenlaisia sidontamuotoja, kuten lattiasidontoja, roikotuksia ja sidontaa, jossa osana on suspensio sekä sidontaa, joka on osana hengitystyöskentelyä. Vahvasti sub–dom-roolitettuja sidontoja teen vähemmän. Oikeastaan vain pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa tilanteissa, jossa ajattelen heidän hyötyvän tästä roolituksesta.
Miten shibari toimii kehon ja mielen yhteyden vahvistajana?
Kun sidonta yhdistetään hengitystyöskentelyyn, ajattelin ensin, että köydet voivat tuoda pintaan tunteita, kuten epämukavuutta tai jopa traumaan liittyviä reaktioita. Ymmärsin pian, että köydet voivat tuoda ihmiselle turvallisuuden tunnetta. Hengityksen avulla puran sitten sidonnan aikana esiin nousevia tuntemuksia. Monille, joilla on keskittymisen haasteita, köydet voivat auttaa palaamaan kehoon ja lisäämään läsnäoloa. Ne pakottavat huomion kehon tuntemuksiin ja hetkeen.
Minua kiinnosti myös kivun aistimuksen tutkiminen sidonnassa. Minulla on korkea kivunsietokyky sekä henkisesti että fyysisesti, mikä liittyy dissosiaatiotaipumukseeni. Dissosiaatio auttaa kestämään äärimmäistä kipua ja kuolemanpelkoa, kun keho ei enää tunnista kipua tavalliseen tapaan. BDSM:n kautta pääsin tutkimaan kipua, jota en ollut aiemmin kokenut selkeästi. Kipu toi epämukavuutta ja pakotti tarkkailemaan kehoa, puutumisia ja tuntemuksia. Juuri se teki kokemuksesta merkityksellisen, sillä kehon ja mielen yhteys vahvistui, kun oli pakko havainnoida ja olla tietoinen jokaisesta aistimuksesta.
Aiheuttaako sidonta kipua? Voiko sitä tietoisesti säädellä ja milloin on oikea hetki lopettaa?
Sidonta voi aiheuttaa kipua, erityisesti roikotuksissa, joissa keho on kokonaan köysien varassa. Monissa kuvissa roikottaminen näyttää helpolta, mutta todellisuudessa siihen liittyy usein paineen tunnetta ja fyysistä kuormitusta. Myös lattiasidonnat voivat aiheuttaa kipua tai pelkoa esimerkiksi verenkierron estymisestä. Kipu ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen epämukavuus. Ahdistus voi olla läsnä ja se voi nousta yllättäen. Myös hermopinteet ovat riski: jos yksittäinen sormi puutuu mutta muu käsi ei, kyseessä voi olla hermopinne, johon on puututtava heti. Olen itse ollut sidonnassa, jossa en tuntenut käsiäni olkapäästä alaspäin. Se vaati suurta luottamusta sitojaan. Pelko oli läsnä, mutta minun oli uskottava, että kaikki on kunnossa, kun sitoja kertoi käsien liikkuvan.
Kipua voi oppia säätelemään hengityksen avulla. Hengitys ohjataan siihen kohtaan kehossa, jossa tuntuu hyvältä tai turvalliselta, jolloin olo rauhoittuu. Moni alkaa automaattisesti pumppaamaan puutunutta kättä, mutta se vain pahentaa tilannetta. Sitojan tehtävä on tunnistaa tällaiset riskitilanteet ja purkaa sidonta tarvittaessa.
Kipuun voi vaikuttaa myös mentaalisella tasolla. Itsetutkiskelu auttaa: voinko olla tässä vielä hetken, vaikka tuntuu epämukavalta? Voinko muuttaa asentoa tai suhtautumista? Jos asiakas sanoo voivansa huonosti, on toimittava nopeasti. Usein sanon, että ”20 sekuntia, niin olet maassa”. Tieto siitä, että tilanne päättyy pian, tuo helpotusta. Ajan rajaaminen voi antaa voimaa kestää vielä hetken epämukavuutta.
Miten sidottavan ja sitojan välinen luottamus rakentuu shibarin aikana ja miten kommunikaatio toimii sidontatilanteessa?
En puhu sidonnan aikana tarpeettomasti, sillä luottamus syntyy usein sanattomasti. Tarkkailen jatkuvasti sidottavan kehoa ja kehonkieltä, sillä vaikka henkilö sanoisi kaiken olevan kunnossa, keho voi viestiä toisin. Luotan siihen, mitä keho kertoo. Se näkyy esimerkiksi asennossa, jännityksessä tai pyrkimyksessä muuttaa asentoa. Se näkyy myös hengityksessä ja sen suunnassa.
Luottamus rakentuu sidottavana ollessani siitä, kuinka varma sitoja on. Pysyykö hän rauhallisena ja välittyykö hänestä tunne, että hän tietää mitä tekee. Sanaton viestintä on usein merkityksellisempää kuin sanat. Kommunikaatiossa voi käyttää esimerkiksi liikennevalokoodia tai pyydän säännöllisesti asiakasta tarkkailemaan käsiä, etenkin jos en tiedä, osaako hän jo tehdä se itse. Käytän tarvittaessa sanoja, jos asiakkaan olo näyttää tukalalta, pyrin rauhoittelemaan häntä myös sanojen voimalla.
Millaisia sidontaköysiä suosittelet aloittelijalle?
Aloittelijalle suosittelen käsiteltyjä juuttiköysiä. Hyvä yleispaksuus on 6 millimetriä, sillä se on pehmeämpi ja helpompi käsitellä kuin ohuemmat köydet. 6 mm köysi sopii useimmille käyttäjille ja on perinteinen valinta. Jos köysi on liian karhea, sen voi pehmentää kuivausrummussa tai käsittelemällä käsin.
5,3 millin köysi antaa intensiivisemmän tunteen, mutta se myös kiristyy helpommin tiukalle ja voi tuntua voimakkaammalta. Ohuempi köysi sopii erityisesti pienikokoisille henkilöille tai tilanteisiin, joissa halutaan enemmän puristuksen tunnetta. Isommille kehoille paksumpi köysi toimii paremmin, sillä se jakaa painetta tasaisemmin.
Aloittelijalle ei ole välttämätöntä kiinnittää huomiota punontaan tai köyden ulkonäköön, vaan tärkeintä on, että köysi on turvallinen ja miellyttävä käyttää.
Mitä ensiaskeleita lajin pariin suosittelet shibarista kiinnostuneelle henkilölle?
Jos sinua kiinnostaa sitojan rooli, suosittelen, että olet ensin mahdollisimman paljon itse sidottavana. Sidottavana olo opettaa ymmärtämään, miltä köydet tuntuvat, miten keho reagoi ja millaista luottamusta sidonta vaatii. Tämä kokemus on tärkeä myös turvallisuuden näkökulmasta. Sidottavaksi kannattaa hakeutua, vaikka kokisi itsensä hyvin dominoivaksi. Tämä koskee usein erityisesti miehiä. Jos sidottuna oleminen tuntuu syvästi epämukavalta, voi sidonnan harjoittelun aloittaa ohjaajan opastuksella.
Ensimmäinen askel on siis hakeutua itse sidottavaksi. Etsi ammattitaitoinen sitoja, jonka kanssa tunnet olosi turvalliseksi. Tarkista suositukset, ja jos juuri sidonnasta ei ole suosituksia, katso onko henkilöllä suosituksia muista palveluista. Sidonta on intiimi ja haavoittuva tila, jossa rajojen kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos tunnet pienintäkään epävarmuutta tai luottamus ei synny, on täysin hyväksyttävää perääntyä ja etsiä toinen ohjaaja. Kyse ei ole siitä, että joku olisi tehnyt väärin tai olisi ammattitaidoton – joskus kyse on vain siitä, etteivät henkilökemiat vain kohtaa. Näistä tuntemuksista kannattaa puhua avoimesti sitojan kanssa ja selvittää, mistä ne johtuvat.
Sidonnan harjoittelu sujuu usein helpommin yhdessä toisen ihmisen kanssa kuin täysin itsenäisesti. Shibarissa vuorovaikutus on olennainen osa koko kokemusta. Jos haluat vaihtaa rooleja sidonnassa, siihen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja varoen. Varsinkin parisuhteessa äkillinen roolinvaihto ilman keskustelua ja yhteistä ymmärrystä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä tai jopa vahingoittaa suhdetta. On tärkeää kuunnella itseään ja kumppaniaan ja edetä yhdessä avoimin mielin.
Kuvat: Merja Kallunki ja Saara Kantanen
